Ei ole elämäni aina ollut auvoista,
päätin siitä viimeinkin hieman avautua.
Tyttö tahtoi lääkäriä leikkiä tarhassa,
se ei mulle sopinut, en mennyt mukana.
Sitten kansakoulussa se Salli halusi
tulla viereen istumaan, mut pelasti pakoni.
Myöhemminkin ihmettelin usein todella,
miksi pöydän alla tytöt potkii polvia.
Senkin jälkeen usein ymmälläni olla sain
naiset mua kiusasi, se jatkui aina vain.
Vasta jokin aika sitten homman ymmärsin ,
”juma mikä tonttu” tuumin silmin itkuisin.
Niin tosi tonttu olin, että olis parempaa,
jos loppuelämän sais kuusen oksaa koristaa.
Luova lauantai aiheena “tonttu”: Linkki ja kyllä taas menee kaukaa.